rv 5+4 ja surua elämässä.

Eilen oli kammottavin päivä koskaan. Minun vanhin koirani nukkui pois. Kaikki tapahtui ihan hetkessä, illalla nukkumaan mennessä kaikki oli vielä hyvin, aamulla kun heräsin tajusin ettei nyt ole lähtö kaukana. Varattiin aika ens torstaille luottoeläinlääkärille.

Päivällä tilanne meni siihen ettei Laku päässyt enää lattialta ylös kun se oli niin väsynyt ja kipeä. Ja tehtiin heti päätös siitä ettei se aika ole torstaina tai huomenna tai kohta, vaan se aika oli NYT.

Eläinlääkärin kanssa siis puhuttiin puhelimessa ja saatiin onneksi aika heti. Ja ell ymmärsi ja oli meidän kanssa samaa mieltä. Tunti päätöksen jälkeen olin jo kotona pelkän hihnan kanssa. :(

Pappa rakas, hyvää matkaa. Nuku hyvin Luppana <3 Kiitos kun olet ollut tukena elämäni karikoissa ja loisteissa. :)

Jos illalla jaksaisi kirjoittaa jotain muutakin.